lauantai 31. tammikuuta 2009

PIENINYN KANSALLISPUISTOSSA

AUTOMATKA ETELÄ-PUOLAAN JA SLOVAKIAN MALA-FATRALLE SYKSYLLÄ 2008

1. Puolan läpiajo

Ajoimme vaimon kanssa lokakuussa Tallinnasta kolmen päivän ajan etelä-Puolaan Novy Sacz'in eteläpuolelle pieneen Koscienkon kylään. Tarkoituksemme oli mennä tutustumaan Pieninyn kansallispuistoon. Lehtipuuvaltaiset metsät ja rinteet olivat jo menomatkalla upean ruskan värjäämiä. Liettuassa näimme varmaan Suomestakin muuttaneita töyhtöhyyppiä isoina laumoina pelloilla.

Kokeilimme aikaisemmilta matkoilta poikkeavaa reittiä ollaksemme nopeasti perillä ja ennenkaikkea välttääksemme Varsovan liikennekaaoksen. Ajoimme Puolassa reittiä Suwalki-Augustow-Lomza-Ostrow Masowiecka-Minsk Mazowiecki-Grojec-Radom-Kielce-Tarnov-Novy Sacz-Koscienkon. Tällä matkalla oli ja on varmaan vielä ainakin ensi kesänä tietöitä ilmeisesti kiertotien rakentamiseksi. Tietöistä huolimatta se on suositeltavampi ajoreitti kuin mennä Varsovan kauhean vilkkaaseen liikenteeseen. Loppujen lopuksi tuntui siltä, että helpompi ja nopeampi olisi ehkä kuitenkin ollut ajaa Augustovista etelään Lublinin ja Krosnon kautta kulkevaa tietä.

Paluureittimme kulki Mala Fatran alueelta Terchovasta Liptovsky Mikulasiin ja sieltä edelleen Slovakian puolella reittiä Poprad-Presov-Svidnik ja jatkoa Puolassa Krosno-Lublin-Suwalki ja edelleen Via Balticaa Tallinnaan. Tämä Puolan puoleinen itäinen tie on huomattavan rauhallinen ajettava, joskin matkaan saa varata aikaa ja kärsivällisyyttä, sillä taajamia on paljon ja niissä alhaiset nopeusrajoitukset, joita valvotaan ja joita on syytä noudattaa.

Automatkan aikana Puolan puolella yövyimme etupäässä rekkakuskeille tarkoitetuissa zajazdeissa (majataloissa), joissa on aina ollut tilaa ilman varauksiakin. Ne ovat olleet ihan siistejä paikkoja yön yli viivähtämiseen. Joka kerta meille on vakuutettu, että auto on pihalla turvassa ja niin se on ollutkin. Auton sisälle emme tietenkään ole jättäneet tavaroita murtautumishoukuttimiksi. Yksi sukulaismies toki lohduttikin meitä taannoin, ettei Puolassa kukaan Toyotaa varasta :-).

2. Pieninyn kansallispuistossa (www.pieniny.sk/en.html)

Koscienkossa olimme kolme yötä yksien yli 80-vuotiaiden mamman ja papan tosi siistissä piharakennuksessa, perhemajoituksessa siis. Kanssakäyminen näiden ystävällisten vanhusten kanssa oli kivaa, vaikka meillä ei ollut yhtäkään yhteistä sanaa käytettävissämme.

Majoituksessa oli hieman etsimistä, vaikka tarjontaa oli paljon. Perhemajoitusmahdollisuudesta Puolassa saa vihjeen talojen portinpielessä olevista pienistä kylteistä, joissa lukee joku seuraavista sanoista: pokoje, wolny pokoje tai nocleqi. Niihin ei kokemuksemme mukaan liity mahdollisuutta aamiaiseen.

Vaeltelimme tästä kylästä käsin kaksi päivää, ensin Pieninyn kansallispuistossa ja sitten naapurikylässä Jaworkissa Wawoz Homolen suojelualueella. Joka puolella oli upeita maisemia ja maastoja sekä hyvin merkittyjä reittejä. Pahoissa paikoissa reittien turvallisuutta oli parannettu metallikaiteilla. Koscienkon kirjakaupasta ostamaamme karttaa tarvitsimme vain patikoinnin suunnittelussa ja yleiskuvan saamisessa. Tätä aluetta voimme suositella käyntikohteeksi kaikille hyvistä luontokohteista kiinnostuneille retkeilijöille.

Upein kaikista yksittäisistä kohteista oli Dunajecin kanjoni Sokolican huipulta (747 m) suoraan alas nähtynä. Paljon linkkejä ja kuvia löytyy osoitteesta www.mattfind.com/Dunajec_River.

3. Kohti Tatra-vuoristoa

Täältä siirryimme kauniin Bukowina Tatrzanska'n kylän ja Zakopanen läpi sen kyljessä olevaan, aivan Tatran kansallispuiston rajalla sijaitsevaan Koscieliskon kylään (tarkemmin Kiry'yn). Ja taas kivaan perhemajoitukseen, jossa onneksi oli kotona englantia puhuva tytär. Sieltä käsin vaeltelimme pari päivää tällä vuoriston pohjoisrinteellä. Ensin kipuamista ja laskeutumista Dolina (laakso) Mietusia'ssa ja lähivuoren (1271 m) ylityksessä. Sitten patikoimme päivän Dolina Koscieliska'ssa kohti Slovakian rajaa. Laakson perällä 1100 metrin korkeudessa sijaitsi hyvä ruoka-, levähdys- ja majoittumispaikka Ornakin maja (www.zakopane-life.com/sleep/hotels_details/103-Ornak). Siitä olisi vaeltamista voinut halutessaan jatkaa korkealle Puolan ja Slovakian välisille huipuille. Kulkemamme laaksoreitti oli helppokulkuinen, mutta jylhän kaunis, jossa ei tarvinnut kyllä kulkea yksin. Matkalla olisi ollut mahdollisuus käydä myöskin useissa reitin varrella olevissa luolissa.

Osan laaksomatkaa olisi halutessaan voinut matkustaa perinteisiin puolalaisasuihin pukeutuneiden hevosmiesten rattailla. Kävellessä saattoi välipalaksi ostaa paikalliselta lampaanjuuston valmistajalta herkullisen ja kauniisti muotoillun palan oscypek-juustoa. Samalla oli mahdollisuus tutustua tämän perinteisen juuston perinteiseen valmistukseen aivan reitin varrella sijaitsevassa savuisessa majassa. EU:n määräysten mukaan tätä maukasta savujuustoa voi valmistaa vain Tatra-vuoriston alueella.

Yhden päivän kävimme viettämässä kauneudestaan kuuluisassa Morskie Oko'ssa (www.zakopane-life.com/poland/morskie-oko-zakopane). Järven takana olevalle Puolan korkeimmalle vuorelle Rysylle ei ollut tarkoitus kiivetä, mutta ei se olisi ollut mahdollistakaan, koska edellisessä viikonvaihteessa satanut lumi peitti vielä rinteet. Täälläkin oli tietenkin edustava majatalo, jossa olisi voinut ruokailun lisäksi yöpyäkin. Järven ympärillä ovat Puolan mahtavimmat vuoristonäkymät.

Zakopanen kyljessä, Puolan puoleisella Tatralla on useita vaativia, mutta ihan suositeltavia vuoristoreittejä. Niihin emme nyt tutustuneet, koska olemme kulkeneet siellä kymmenkunta vuotta aikaisemmin.

Matkaa jatkoimme kauniista hirsirakennuksistaan tunnetun Chocholowin kylän (www.zakopane-life.com/poland/chocholow-podhale) läpi Slovakiaan. Tässä kylässä kannatti pysähtyä ihailemaan täkäläisen perinteisen hirsityön kauneutta.

4. Slovakiaan

Tuon kylän läpi jatkoimme ajoa Slovakian puolelle ja edelleen Mala Fatran kansallispuistossa sijaitsevaan kauniiseen Terchovan kylään (www.terchova-info.sk/en/index.php). Tässä kylässä olimme myös vuosi sitten, mutta nyt ei välttämättä tarvinnut patikoida samoja reittejä, sillä vaellusmahdollisuuksia on paljon. Tämä kansallispuisto on kertakaikkiaan kaunis ja mielenkiintoinen, mutta kyllä tarvittaessa myöskin erittäin haasteellisia reittejä sisältävä luontokohde. Tutustuimme taas mainioon mammaan, jonka talon yhdessä tosi siistissä huoneessa asuimme viikon päivät. Kylässä on useita perhemajoituksia, pensionaatteja, motelleja ja jopa hotelleja.

5. Muuta

Tällä kertaa emme poikenneet patikoimaan High Tatralle eli varsinaiselle Tatran vuoristoalueelle. Siitä samoin kuin Mala Fatrasta löytyy juttuja blogin vanhemmissa teksteissä. Pitkään kuitenkin ajoimme vuoriston eteläpuolella sen jylhästä kauneudesta kaiken aikaa nauttien.